Jopa 800 000 suomalaista altistuu päivittäin home- tai kosteusvaurioille, ja osa heistä sairastuu. Pahimmillaan sisäilmasairaus johtaa työkyvyttömyyteen. Professori Ville Valtosen mukaan maassamme on varmuudella tuhansia ihmisiä, joilla on vaikeita sisäilmaperäisiä, työkyvyttömyyteen johtavia oireita.
 
Päiväkotien ja koulujen työntekijöistä 40 prosenttia on saanut sisäilmatekijöistä terveyshaittoja (OAJ sisäilmatutkimus 2017). Joka viidettä on haitannut viemärin haju, ja tämä johtaa usein astmaan sekä allergiasairauksiin ja muihin kroonisiin sairauksiin. Jos homekouluja ja päiväkoteja ei saada kuntoon, voi merkittävä osa ammattitaitoisesta kasvatus- ja opetushenkilöstöstä päätyä työkyvyttömäksi. Myös lasten ja nuorten terveys on vaarassa.
 
Kenenkään ei pitäisi joutua työskentelemään homeisissa tai muulla tavoin epäterveissä tiloissa. Epäterveet tilat pitää korjata tai rakentaa uudet, ja tämä edellyttänee valtion tukea kunnille. Lisäksi pitää huomioida asianmukainen ilmanvaihto ja nykyteknologia, jolla sisäilma voidaan puhdistaa homeitiöistä ja myrkyistä (esimerkiksi fotokatalyysi).
 
Samalla sisäilmasta sairastuneille pitää tarjota apua. Professori Valtosen mukaan olennaista on saada apua altistumisen alkuvaiheessa, koska silloin vaiva ei ole kroonistunut ja paraneminen on mahdollista. Valitettavan usein apua ei ole saatavilla muun muassa siksi, että sisäilmasairauksia ei vielä tunnisteta riittävän hyvin.
 
Nähdäkseni sisäilmasairaudelle onkin saatava oma diagnoosi (nyt sisäilmasairaus luokitellaan ympäristöyliherkkyydeksi, R68.81). Diagnoosin avulla sairastuneet saadaan yhteiskunnan tukitoimien piiriin, kuten kuntoutukseen. Ellemme ryhdy toimenpiteisiin sisäilmasairauksien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, meillä on edessämme kasvava inhimillinen ja kansantaloudellinen ongelma.
 
Mervi Syväranta

Hyvinvointia ja terveyttä edistävät Hoidot Suomessa ja Euroopassa

HYVE CAM 2018 lataa esite

Vita Aktive

vita aktive

Suomen Terveysjärjestö STJ ry, info [at] stjry.fi p. 044  355 8540